Sekavaa seka vaa sekavaa

Mitä kovemmin yritän pitää hetkestä kiinni, niin sitä painavammin se valuu käsistä ulkona vallitsevan loskasään sekaan. Musiikki on vaan yksi sininen hetki ja sanat koostuu tavuista joista en tajua mitään.
Veronika tanssii miljoonakalansa kanssa, kun Klaus on tippunut katolta, ei auta itku ei. Kannattaisi kyynistyä ennen kuin kyynistyt, se tapahtuu kumminkin jossain vaiheessa, jollet muuta Pieksämäelle.
Veronikalla on puhdas tukka, eikä Veronika koskaan itke.
Eikä Veronika koskaan edes rakastanut Klaussia.

Klaussin kaltainen anti-energia luo madonreikiä yhteisöömme joihin toivomme aika-ajoin tippuvamme. Ne varastavat todellisuuden ja luovat oman, uuden. Sellaisen, joka heijastaa sanoinkuvaamattomia asioita, jotka joka päiväisesti kuitenkin valtaavat mielemme. Minne katoavat aina sekuntit elämästämme joihin emme kuluta aikaa? Joita emme ajattele? Onko se tuhlausta vai onko se sitä mihin kannattaisi tähdätä, sekunttien tiedostomattomuuteen.
Vartavasten tätä päivää ja sekuntteja varten uppoudun tiedostomattomuuteen ja alan maalata, jälkikäteen näen ehkä sekunttien aikaisen työn tuloksen, vaikken mitään olisi saanutkaan aikaan.

Se kun jumitetaan yhdessä kylpyhuoneen lattialla, heti vihreän röpelömaton vieressä nojaten pesukoneeseen. Yritetään epätoivoisesti päästä yli huonosta olosta ja keskustelu pysyttelee visusti oksennuksen koostumuksen ympärillä. Lämpimällä lattialla juodaan tiikerin päiväunta. Toinen hakkaa päätä pesukoneeseen kun toinen on nukahtamassa vessanpöntön renkaalle.
Voi sitä hetken riisumista ilman mitään teeskentelyä. Se on siinä, eikä se tuu koskaan olemaan mitään monimutkaisempaa. Raadolliset hetket on niitä parhaita.

Kaikki oli tosi omituisen näköisiä, mutta hyväl tavalla. Välillä on tärkeää puhua tuntemattomien ihmisten kanssa teetä juovista kirahveista, vihreissä, lasimaljoissa. Mummot junassa näytti ihan kaksoispisteisoseeltä. Mulla oli rintsikat laukussa kun ei voi jaksaa aina aamuisin pukea loppuun.
Ja löysin vihdoin fiiliksen johon käy tietty musiikki jota en oo voinu kuunnella aikoihin tosissaan aikoihin, tosissaan. Kaksoispisteisosee-mummot oikein kerjäs mua kuuntelemaan sitä. Ja varsinkin kun vasemman korvan puolella joku harrastaa kovaa kamppailua vessanpöntön kanssa ja katossa riehuu aurinko.


Tänään menen pellolle kierimään.